Kun uusi printteri tulee taloon...

Pikkuprintterimme sai isosisaruksen viime viikolla. Saman valmistajan astetta suurempi laite. Laite on helppo koota, ohjeet löytyvät englanniksi, joten ei onneksi tarvitse opetella kiinaa. Testiprtinttiä siis vaan tulemaan!

Laitteen mukana tulevalla muistitikulla on valmiiksi testitiedosto. Se tulostuikin hyvin, mitä nyt oli aika tiukasti kiinni tulostuslevyssä. Noh, ei kai se nyt voi olla huono enne, eihän?

Ensimmäinen tilaus tulee. Apua! Eikun hommiin. Laitetaan molemmat printterit laulamaan. Vanha pikkuinen tekee takuuvarmaa jälkeä kuten aina. 

Mutta uusi printterinperkele. Printit ovat kiinni tulostuslevyssä niin kuin sementissä. En edes saa niitä itse irti rikkomatta, joten pistän printtigoblinini asialle. Hänellä on enemmän käsivoimia. Samat ärräpäät kyllä löytyvät kuin minultakin.

Missä vika? Kaksi pöhköä päätä miettii asiaa ja tulee siihen tulokseen, että kakkosprintterin tulostuslevy on erilainen kuin vanhan ja pitää siksi mallit tiukemmin kiinni. Vähäisempi pohjan valotusaika siis voisi toimia.

Toinen satsi tulille. Mallit irtoavat nyt paremmin, mutta hyvin omituisesti tulostuvat vain toiselle tulostuslevyn laidalle. Mitäs tämä nyt on? Levy on kalibroitu oikein. Suojakalvon muutama ilmakuplakaan tuskin asiaan vaikuttaa, ne kun ovat onnistuneesti tulostuneiden mallien puolella. 

Mutta sitten välähtää. Onko koko pöytä vino? Onhan se. IKEA:n pöytälevystä ja säädettävistä jaloista koottu huonekalu on himpun verran vinossa. Pientä tulostinta se ei haittaa, mutta iso nyrpistelee.

Emme halua säätää pöytää ja riskeerata tulostimia. Laitamme siis pienen balsapuulevyn isomman tulostimen toisen sivun alle. Ja kas vain, tulostukset alkavat onnistua samalla varmuudella kuin pienemmänkin kanssa. Kalliin laitteen ongelma ratkaistiin jätepuun palalla. Kakkosprintterin mallit toki edelleen ovat hieman tiukassa verrattuna pikkuiseen. Mutta sitä varten on printtigoblini.

-Minna-